Intiassa on aloitettu kunnianhimoinen koulutusuudistus, joka tähtää syvälliseen uudistukseen Intian koulutusjärjestelmässä. Tavoitteena on vähentää ulkoa opiskelua ja testaamista ja lisätä toiminnallisuutta, vuorovaikutusta sekä kokemuspohjaista oppimista. Ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu sekä uteliaisuus on nostettu ohjaaviksi pedagogisiksi ajureiksi. Paljon kuitenkin riippuu resursoinnista: uudistuksessa tavoitellaan koulutusbudjetin tuplaamista seuraavien 10 vuoden aikana, mutta liittovaltion budjetteja on kuitenkin ajettu alas.Uudistuksen laatijat ovatkin todenneet, että dokumenttiin on valittu parhaita käytäntöjä niin Intiasta kuin muualta, ja Suomi on epäilemättä ollut yksi referenssimaista. Näin on ollut myös mm. Delhin mittavassa koulutusreformissa, joka on ottanut aktiivisesti vaikutteita Suomesta. Tavoite ei suinkaan ole vaatimattomimmasta päästä: ”to be a global best education system”.
Uusi suunnitelma on monessa mielessä ajassa kiinni. Eikä pelkästään globaaleissa trendeissä vaan myös lapsen omissa kasvuvaiheissa, jota erilaiset kielelliset ja numeeriset oppimisikkunat rytmittävät. Tavoitteena on tuoda oppimisen prosessi lähemmäksi lasta itseään, tämän luontaista uteliaisuutta ja tarvetta oppia, toimia ja sosiaalistua. Varhaiskasvatuksen suunnitelmassa korostetaan leikin, toiminnallisuuden ja uteliaisuuden merkitystä. Lapsi totutetaan aakkosiin, numeroihin, väreihin, muotoihin, loogiseen ajatteluun sekä käden taitoihin ja toiminnallisiin ilmaisumuotoihin, kuten kuvaamataitoon, käsitöihin, draamaan, musiikkiin ja liikuntaan.
Kaikki tuo yllämainittu on osaksi teoriaa ja käytäntö on usein toinen. Siksi Intia tarvitsee yksityisiä tiennäyttäjiä sekä kristillistä arvopohjaa koulutusjärjestelmänsä uudistamiseksi. AIDIA-CE on tuossakin asiassa hyvä kumppani.
India has embarked on an ambitious education reform aimed at a profound reform of India’s education system. The aim is to reduce memorisation and testing and to increase functionality, interaction and experience-based learning. Problem-solving skills, critical thinking and curiosity have been elevated as guiding pedagogical drivers. However, a lot depends on resourcing: the reform aims to double the education budget over the next 10 years, but federal budgets have been driven down. The authors of the reform have stated that the document includes best practices from India and elsewhere, and Finland has undoubtedly been one of the reference countries. This has also been the case in e.g. Delhi’s extensive education reform, which has been actively influenced by Finland. The goal is by no means the most modest: ”to be a global best education system”. In many ways, the new plan is up to date. And not only in global trends, but also in the child’s own growth stages, which are paced by various linguistic and numerical learning windows. The aim is to bring the learning process closer to the child himself, his or her natural curiosity and need to learn, act and socialise. The early childhood education plan emphasises the importance of play, activity and curiosity. The child is accustomed to the alphabet, numbers, colours, shapes, logical thinking, as well as manual skills and functional forms of expression, such as visual arts, crafts, drama, music and exercise. All of the above is part of the theory and the practice is often different. That is why India needs private trailblazers and Christian values to reform its education system. AIDIA-CE is a good partner in that matter as well.